Ihastuttavia ruokia fanittavat ihmiset ovat varmasti törmänneet kahteen sanaan eli gastronomia ja kulinaristi. Lienee syytä vähän selittää molempia, sillä välttämättä niiden merkitys ei ihan jokaiselle aukea yhtä helposti. Näistä kahdesta se tutumpi lieneekin kulinaristi, jolle hyvä ruoka tuo todellisen nautinnon. Gastronomia vastaa kulinaristin haasteeseen. Selvitetään kerralla näiden kahden sanan taustat, jonka jälkeen olet kulinaristi, joka nauttii gastronomisesta tarjoilusta.
Noutopöytä järjestetään gastronomia tavoitteena
Tiesitkö sitä, että noutopöytäkin voidaan järjestää siten, että gastronomia on tavoitteena? Ymmärrän, että saatat naurahtaa ajatukselle, mutta totuus on kuitenkin toisenlainen. Gastronomia syntyy siitä, että pöydän järjestys on hyvin looginen eikä siitä, että aihe kuulostaa varsin arkiselta.
Gastronomiset visiot on helppo työstää raaka-aineista mestariteoksiksi sekä sen lisäksi myös loogiseen järjestykseen pöytää ajatellen. Ruotsalainen Tommy Myllymäki on tehnyt annoksista lähes taidetta eikä aina tarvitse lähteä siitä, että annos tuodaan yksitellen pöytään.
Mutta palataan vielä noutopöytään ja katsotaan, miten se järjestetään. Kaikkihan alkaa lautasesta sekä ruokailuvälineistä. Sen jälkeen on tarjolla oltava alkuruoat, sitten pääruoka ja viimeisenä jälkiruoka. Lisäksi kylmät ruoat tulevat ennen lämpimiä ja kalaruoka ennen liharuokaa sekä miedot ennen vahvoja.
Mitä gastronomia oikeastaan on?
Lyhyesti sanottuna gastronomia on ensiluokkaisista raaka-aineista valmistettuja annoksia sekä näiden raaka-aineiden täydellistä tuntemusta. Gastro on kreikkaa ja tarkoittaa vatsaan ja nomos on samasta maasta ja tarkoittaa ‘lakeja, jotka määräävät’. Kun nämä kaksi yhdistetään, on lopputuloksena ‘lain sääntelyä tai taidetta vatsassa’.
Klassinen gastronominen historia ulottuu niinkin pitkälle kuin 1800-luvulle. Jo silloin määriteltiin tarkemmin, miten ateria koostuu eri ruokalajeista. Melkoinen yllätys on se, että se pätee edelleen vielä näin 2020-luvulla.
Senhän kaikki varmaan arvaavat, että ruoan arvostus sekä valmistustaidot ovat juurtuneet syvälle Ranskaan. Siksi myös gastronomian sanastossa on huomattavan paljon ranskankielisiä termejä.
Mitä on kestävä gastronomia?
Kestävä gastronomia puolestaan pohtii, millainen suhde ruoalla on luontoon, maatalouteen, ravitsemuksellisuuteen sekä kulinaristisiin tarpeisiin. Kulttuurit ruokien kohdalla ovat erilaisia, samoin aistimaailma, joten se ottaa kaikki nämä huomioon.
Tänään on hyvin normaalia, että ruoka pyritään tuottamaan kestävästi siten, että se takaa riittävän toimeentulon tuottajalle sekä suojelee ympäristöä niin, että tulevat sukupolvetkin pystyvät siitä vielä hyötymään.
Vaikka ruokaa tuotetaan kestävästi, se ei silti menetä merkitystään gastronomisesti. Maapallosta huolehtiminen tässä tapauksessa maistuu edelleen hyvältä ja se on itse asiassa hauskaa, koska kyseessä on käytännössä ruoka.
Mikä on gastronomian perusidea?
Jos vielä sukelletaan syvemmälle, niin katsotaan tarkemmin, mikä tieteellisesti on gastronomian perusidea.
Tieteenalana se keskittyy monitieteellisesti seuraaviin asioihin:
- Ruoan ja juoman historiaan
- Ruoan ja juoman kulttuuriin
- Ruoan ja juoman valmistamiseen
- Ruoan ja juoman nauttimiseen
Joten se yhdistää elementtejä sekä biologiasta, kemiasta, sosiologiasta, fysiikasta että taiteesta. Joten ei yhtään kannata ihmetellä, miksi gastronomiasta on tullut myös tärkeä osa matkailualaa. Usein kohde valitaan sen perusteella, millainen ruokakulttuuri siellä on.
Ei pelkkää syömistä ja juomista
Kun seuraavan kerran astelet ravintolaan, olipa se Ravintola Inari tai mikä tahansa, mieti hiukan tarkemmin gastronomista perusideaa. Katso annoksesta näetkö siitä esimerkiksi Lapin kulttuuria, näkyykö siinä sosiaalinen sekä taloudellinen merkitys. Voisit havainnoida myöskin identiteettiä ja sitä, miten annos sitoo kansalliset ja kulttuuriset rajat yhteen.
Kaikista näistä asioista lähtee innovaatio ja ruoan laittamisen luovuus. Gastronomia yhdistää kaiken edellä mainitun, jolloin sinun on helpompi ymmärtää koko ruoan valmistamisen prosessia paremmin ja syvemmältä. Näet, mitkä kaikki asiat ovat sidoksissa keskenään.
Oletko siis kulinaristi?
Kaiken tämän jälkeen minun on pakko kysyä, että oletko sinä kulinaristi? Miten sinä näet annoksen lautasellasi? Onko se sinulle pelkkä ateria, joka äkkiä syödään ja sitten valitetaan mausta, raaka-aineista sekä siitä, miten itse valmistaisit sen täysin toisella tavalla?
Jos olet ihan oikea kulinaristi, näet annoksessa ripauksen historiaa, kemiaa, fysiikkaa ja taidetta, osaat tulkita, miten annos liittyy maan kulttuuriin sekä erilaisiin valmistusmenetelmiin. Yksinkertaista eikö vain?
Maku ei ulkomailla välttämättä heti osu omaan makuhermoon, mutta silloin sinun täytyy olla avoin ja ajatella annosta siltä kannalta, minkälainen historia kyseisellä maalla on ruuan suhteen. Vieraile joskus Ranskassa, siellä kulinaristi kokee huippuhetkiä.